”If at some point you don’t ask yourself, ‘What have I gotten myself into?’ then you’re not doing it right.” — Roland Gau

Minulla on aina ollut tietynlainen palo matkustaa. Olen kiertänytkin maailman monesti - nojatuolissa nettisivuja surffaillen. Toki erilaisia paikkoja on tullut ihan oikeastikin nähtyä, mutta lähinnä Euroopan rajojen sisäpuolella, jonkin verran myös Aasiassa. Rakastan matkustamista. minne vain, koska vain, kenen kanssa vain. haluan nähdä ja kokea. Yleensä tulevaisuudenhaaveitani kysyvät joutuvatkin tyytymään vain vastaukseen "emmä muuten tiiä, mut ainakin haluun matkustaa paljon".

Koska blogit, joissa ei ole kunnollista esittelyä heti alkuun, ovat ärsyttäviä, tulee tähän blogiin sellainen : olen siis Heli, 18 vee, ja lähdössä maaliskuun lopulla Tansaniaan vapaaehtoistöihin ja turistiksi. Lähden matkaan äitini kanssa, joka menee Ilembulan ev.lut. sairaalaan vapaaehtoislääkäriksi, ja itse hoidan orpolapsia paikallisessa orpokodissa. Se on myös yksi pitkäaikainen unelmani: muistan jo lapsena halunneeni lähteä vapaaehtoistyöhön jonnekin päin maailmaa. Rakastan lapsia ja heidän hoitamistaan, joten tämä on ainutlaatuinen tilaisuus tehdä asioita, joista (toivottavasti...) nauttii.

Kuuden viikon työjakson jälkeen olisi tarkoitus hyvästellä Ilembula ja työt sekä toivottaa tervetulleeksi siskoni sekä äitin miesystävä, jotka lentävät luoksemme Suomesta. Jatkamme matkaa siinä vaiheessa safarille : tarkoituksena on käydä muutamassa luonnonpuistossa ja sen jälkeen maata vielä muutama päivä Sansibarin saaren hiekkarannoilla. Kun olemme viettäneet tasan kaksi kuukautta Tansanian auringon alla (joka toivottavasti paistaa) on meidän aika lentää takaisin Suomeen valmistelemaan YO- juhlia.

 Blogini on lähinä tarkoitus olla  "sähköinen matkapäiväkirja" , jota kirjoitan ensisijaisesti itselleni, mutta myös kaikille tutuille täällä kotimaassa. Itse olen hyötynyt paljon muutamasta bloggaajasta, jotka ovat käyneet Ilembulassa, eli kaikenlaisen infon etsimiseenkin tätä saa käyttää. Tietysti on hauskaa, jos joku haluaa lukea tätä muuten vain :))

Matkamme alkuun on aikaa nyt enää reilu viikko. Olen superinnoissani, mutta vähän kyllä jännittääkin. En oikein tiedä, mihin olen itseni laittamassa, mutta pianhan se selviää. :D Nämä viime hetket pitäisi nyt käyttää ylioppilaskirjoitusten parissa, mutta tottakai mukaan mahtuu myös rakas lentopalloharrastus ja kaverit, joita haluan nyt nähdä mahdollisimman paljon ennen kuin eroamme muutamaksi kuukaudeksi. :)